Käytetyn kirjan kunto: kirjan toinen elämä
Käytetty kirja ostetaan kahdesti: ensin tarina, sitten nide. Mitä antikvariaatin kuntoluokat kertovat ja miten kirja säilyy kosteutta, valoa ja aikaa vastaan.
Käytetty kirja ostetaan aina kahdesti: ensin tarina, sitten nide. Saman nimen kaksi kappaletta eivät koskaan ole sama kirja, sillä toisessa on vanhan painoksen vesivahinko selkämyksessä ja toisessa ensipainoksen kansipaperi ehjänä: teksti on sama, mutta kaikki muu on eri.
Juuri tätä toista ostosta selittää hollantilainen tweedehands boeken -sivusto Steen en Boek: toimituksellinen julkaisu, joka ei myy mitään vaan opettaa lukemaan kirjan ilmoitustekstiä, ymmärtämään mitä antikvaari tarkoittaa kunnolla ja säilyttämään paperia kosteutta, valoa ja paperitoukkaa vastaan. Se on samaa sukua kuin tämän julkaisun kiinnostus kirjan materiaaliseen puoleen: kirja ei ole vain teksti vaan keho, jolla on oma kohtalonsa.
Mitä kuntoluokka oikeastaan kertoo?
Antikvariaatin kuntoluokka on tiivistetty elämänkerta. Suomalaisessa käytännössä asteikko uudenveroisesta heikkoon, usein merkintöinä K5:stä K1:een, tiivistää yhdeksi numeroksi sen, mitä nide on nähnyt: onko sidos ehjä, siteet tiukat, kansipaperi jäljellä ja lehdistö puhdasta. Luokan taakse kätkeytyy kuitenkin aina yksityiskohtia: samassa kunnossa voi olla kirja, jonka sivut ovat ruskettuneet happaman paperin vuoksi, ja kirja, jossa on vain entisen omistajan nimikirjoitus kansilehdellä. Harjaantunut ostaja lukee numeron ohi selvityksiin.
Miksi kirja vanhenee, vaikka kukaan ei koskisi siihen?
Paperi vanhenee ilman kosketustakin. Sen viholliset ovat vaatimattomia ja tuttuja: kosteus, joka turvottaa sidoksen ja synnyttää hajua, suora valo, joka haalistaa kansipaperin ja sivureunat, sekä pienet tuholaiset kuten paperitoukka, joka kaivaa käytävänsä liimauksiin ja lehtireunoihin. Vasta-aseet ovat yhtä vaatimattomia: pystyhylly poissa kylmältä ulkoseinältä, suoja auringonvalolta ja kuiva, ilmava säilytyspaikka. Antikvaarinen hoito on ennen muuta kieltäytymistä: ei teippiä halkeamiin, ei kosteita puhdistuksia, ei pakkoa murtuneeseen selkään.
Mistä käytetty kirja löytyy Suomessa?
Suomalainen antikvariaattikenttä on pieni mutta verkottunut: antikvaari.fi kokoaa maan antikvariaattien varastot yhdeksi haetuksi luetteloksi, ja sen rinnalla toimivat kirjastojen poistomyynnit, kirpputorit ja yhdistysten kirjamarkkinat. Verkko muutti kaupan muodon mutta ei sen ydintä: ostaja arvioi edelleen kuvausta, ei kuvaa, ja hyvä myyjä tietää, että kuntoluokan rehellisyys on pitkän aikavälin ainoa markkinointi.
Toinen elämä kirjakulttuurin osana
Käytetyn kirjan kierto on kirjakulttuurin hiljainen infrastruktuuri. Se palauttaa poistuneet teokset lukijalle, pitää pienet painokset näkyvinä vuosikymmeniä ja antaa kokoelmille jatkuvuuden, jota uutuusmarkkina ei voi tarjota. Suomessa, jossa kirja on aina ollut enemmän kuin tavara, kuten kirjakulttuurin pitkät linjat muistuttavat, käytetty kirja on edullisin tie kirjallisuuden historiaan ja ainoa tapa löytää teos, jota ei enää paineta. Lukeminen jatkuu ajankohtaisen kolumnin ja uutisosion parissa.